Extranet
Käyttäjätunnus
Salasana

Valintasi vaikuttavat ilmastoon: Tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä

Ilmakehän kaasut päästävät auringonvalon maan pinnalle, mutta estävät lämmöksi muuttunutta säteilyä karkaamasta takaisin avaruuteen, samoin kuin kasvihuoneen lasi. Ilman tällaista ilmiötä keskilämpötila maapallolla olisi –18 astetta. Kaikki vedet jäätyisivät, ja elämä olisi mahdotonta.

Ihminen voimistaa luonnollista kasvihuoneilmiötä päästämällä ilmakehään valtavia määriä kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, metaania ja dityppioksidia. Seurauksena on ilmaston lämpeneminen. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi. Sen päästöjä syntyy erityisesti käytettäessä fossiilisia polttoaineita – hiiltä, öljyä ja maakaasua – energiantuotannossa ja liikenteessä.

Kasvihuonekaasuja syntyy myös esimerkiksi teollisuuden prosesseissa ja maataloudessa. Kaatopaikoille viety eloperäinen jäte synnyttää mädäntyessään metaania.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan kuluessa 1,4–5,8 asteella. Lämpenemisen myötä ilmakehän ja valtamerien virtaukset todennäköisesti muuttuvat, merenpinta nousee, tulvat, kuivuus ja myrskyt lisääntyvät.

Lämpeneminen on voimakkainta pohjoisilla alueilla, mutta seuraukset näkyvät kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.

Lämpenemistä voidaan hillitä

Lämpenemistä voidaan hillitä rajoittamalla kasvihuonekaasujen päästöjä.

Päästöjen vakauttamiseen tähtäävä Kioton pöytäkirja velvoittaa teollisuusmaat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjään ainakin viisi prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2012 mennessä. Suomen päästötavoitteeksi on asetettu vuoden 1990 taso, joka viimeisimmän arvion mukaan on 73,8 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2000 Suomen päästöt olivat tavoitetasolla, mutta vuodesta 2001 alkaen ne ovat kasvaneet voimakkaasti. Kasvu on osittain johtunut poikkeuksellisista säistä. Vuonna 2003 tavoite ylittyi 20 prosentilla: päästöjen kokonaismäärä oli 88,5 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus).

Päästökehityksen kannalta oleellisia ovat energiantuotannon polttoainevalinnat, liikenteen kasvun taittaminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Kuluttajien valinnat vaikuttavat suoraan päästöihin sekä ohjaavat kysynnän kautta tuotantoa ja palvelujen tarjontaa.


Tavallisen suomalaisen ilmastovinkit

Tavallisen suomalaisen kannalta ilmastotyön ensimmäinen askel on omien kulutustottumusten tarkkaileminen ja muuttaminen. Tärkeitä ovat erityisesti energiankäyttöön, liikkumiseen ja jätehuoltoon liittyvät valinnat.

Älä lämmitä turhaan – lämmitä uusiutuvalla energialla

Lämmityksen osuus on noin puolet kodeissa käytettävästä energiasta ja noin viidennes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.

Asunnon lämpötilan laskeminen yhdellä asteella vähentää lämmitykseen kuluvaa energiamäärää viidellä prosentilla. Sopivana huonelämpötilana pidetään 20–22 astetta.

Ilmastoystävällisintä on käyttää lämmitykseen muuta kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, kuten uusiutuvilla energialähteillä tuotettua ekosähköä, puuta tai pellettiä ja maalämpöä.

Säästä sähköä

Sähkönkulutus aiheuttaa kolmasosan Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Helpoimmin sähköä säästyy, kun lamppuja ja sähkölaitteita ei pidetä päällä turhaan. Valot kannattaa sammuttaa aina, kun huoneessa ei oleskella ja laitteet aina, kun niitä ei käytetä. Myös sähkölaitteiden valmiustila kuluttaa paljon energiaa.

Energiansäästölamput ovat tavallisia hehkulamppuja parempi vaihtoehto. Jos viisi 60 watin hehkulamppua korvataan 11 watin energiansäästölampuilla, vuoden hiilidioksidipäästöt vähenevät 35 kiloa – ja rahaa säästyy lähes 20 euroa.

Uusia laitteita ja kodinkoneita hankittaessa kannattaa suosia energiaa säästäviä malleja. Ympäristö- ja energiamerkit opastavat kuluttajia valinnassa.

Vaihda virtaa

Kuluttaja voi päättää, millä tavoin tuotetusta sähköenergiasta hän haluaa maksaa. Valittavana on fossiilisilla polttoaineilla tuotettua ”tavallista sähköä” ja ilmaston kannalta suositeltavampaa eko- tai norppasähköä. Se on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä: bioenergialla, tuulella tai vesivoimalla.

Kaikki kuluttajat saavat samanlaista sähköä, mutta sähköyhtiö on velvollinen tuottamaan ekosähköosuuden uusiutuvilla energialähteillä.

Hintaero ei ole suuri. Ekosähkö ei välttämättä ole edes yhtä kallista kuin tavallinen sähkö.

Mieti, miten liikut

Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Oma auto kannattaa jättää kotiin, jos töihin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Lyhyillä matkoilla kävely ja pyöräily ovat hyviä liikkumistapoja – ilmastoystävällisiä ja terveellisiä. Eniten hiilidioksidia tuottaa lentoliikenne, jonka päästöt ovat yli viisinkertaiset junalla matkustamiseen verrattuna.

Vältä jätettä ja lajittele

Jätteet synnyttävät kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikoilla ja kierrätysjärjestelmissä. Päästöjä syntyy myös jätteiden kuljetuksessa.
 
Jätteen synnyn ehkäisy – esimerkiksi ostamalla harkiten ja valitsemalla järkevästi pakattuja tuotteita – on tehokkainta ilmastonmuutoksen hillintää.

Syntyvät jätteet kannattaa lajitella ja toimittaa asianmukaisiin keräyspaikkoihin, mistä ne kuljetetaan uudelleenkäyttöön.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parhaita ovat uusioraaka-aineista valmistetut tuotteet. Kun kysyntä kasvaa, keräysjärjestelmiä parannetaan, mikä puolestaan tekee kierrätyksen kuluttajalle helpommaksi.

Laita biojäte kompostiin

Noin puolet Suomen metaanipäästöistä syntyy eloperäisen jätteen (biojätteen) mädäntyessä kaatopaikoilla. Kilo biojätettä tuottaa 50-100 grammaa metaania. Eloperäinen jäte ei siis kuulu sekajätteen joukkoon, vaan kompostiin tai biojätteen keräykseen.

Suosi suomalaista ruokaa

Ruoan kuljettamiseen pitkien matkojen takaa kuluu paljon energiaa. Esimerkiksi vihannesten tuominen lentorahtina ulkomailta vaatii noin kolme kertaa sen energiamäärän, joka kuluu, jos vihannekset kasvatettaisiin kotimaassa avomaalla. Lihan tuottaminen kuluttaa enemmän energiaa kuin kasvisten.

Käytä pitkään

Kotitalouksien energiankulutuksesta merkittävä osa on välillistä. Vaikka hankitun tuotteen käyttö ei sinällään aiheuttaisi päästöjä, sen valmistamiseen on saattanut kulua paljon raaka-aineita ja energiaa. Ennen vanhan tavaran korvaamista uudella kannattaa tutkia huoltamis- ja korjaamismahdollisuudet.

Pidä huolta metsistä

Kasvavat metsät hillitsevät ilmastonmuutosta. Pohjoiset havu- ja lehtimetsät sitovat itseensä niin paljon hiilidioksidia, että ilman tätä hiilinielua ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvaisi neljänneksen nykyistä nopeammin. Huolimattomasti hoidetut metsät ja metsien hävittäminen puolestaan aiheuttavat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästöjä.

Puun käyttö raaka-aineena ja rakennusmateriaalina on suositeltavaa. Puurakenteet ovat energiataloudellisesti jopa 2–5 kertaa edullisempia ja samalla ympäristöystävällisempiä kuin teräs-, betoni ja alumiinirakenteet. Esimerkiksi perinteisen hirsitalon lämmönpidätyskyky on hyvä.

Ole aktiivinen

Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskunnan koskaan kohtaama ympäristöongelma. Sen hillinnässä tarvitaan niin viranomaisia, järjestöjä, yrityksiä, tutkijoita kuin yksityisiä ihmisiä, meitä kaikkia.
 
Lisätiedot Energiaesteri www.energiaesteri.fi, Esko-sivusto www.jly.fi/ekoteho/esko, Ilmasta iloa! www.martat.fi/neuvonta/ymparisto/ilmasta_iloa/ , Ilman muutosta -verkkokoulu www.tat.fi/2003, Ilmasto-sivusto www.ilmasto.org, Metsä vastaa www.metsavastaa.net, Muuta tapoja, älä ilmastoa (WWF:n esite), www.kulku.info

Motiva Oy www.motiva.fi